Ňalwma mo renndo fulɓe yijjittaa.
Ňande 14 seeɗto ko ňalngu sunaare sabu ko e o ňalawma renndo fulɓe waasnoo ngal jaalal kerngal. Mbir tiiɗnooɗo e jamaanu mum sagata jarlitinooɗo leňol mum, ñaaƴiri pinal mum, haa seedtanaa.Oon woni Alh Abuu Aan maa mbiyen Alh Tijjaani Aan no heewɓe paamirta, ko hannde waɗi duuɓi 23 ko o suddii leppi leydi, leydi suddimo leppi teddungal.
Alh Tijjaani Aan ko ngenndiyanŋke mawɗo, cuusɗo, caasɗo mo hulaano faayaano.O yi’i aduna ko 1955 to Gamaaji sahre, o gorko ko jaayndiyanke dokkunooɗo leñol mum fotde mum haa timmi. Alh Tijjaani Aan jeyaa koy e walluɓe ɗemngal pulaar no feewi, tuggude kitaale 1980 fayi dow, o waɗii ngurndam makko fof ko e ɓamtaare leñol makko, hono makko en maa caɗ yiide, sabu joganoode ɓe ganndal timmungal, refti kadi yooɓaade cuusal tawa hulataa haalde goonga.
O duysiino ɗemngal pualar no feewi, haa teeŋti e nder yeewter makko waɗnde faayiide « Anndu so a anndii anndin » nde yuɓɓinata ɗum jooni Abuu Sammba joop, e Hiirde Haalpulaar en nde yuɓɓinta ɗum jooni Buubakara bah, ɗee ɗoo jeewte njeewtiino fulɓe no feewi. E ndaɓɓa tan Alh.Tijjaani Aan ko Jaambaaro darinooɗo e Keerol ndimaagu, ina haɗi jaasre lummbude tawa Leňol mum.
Alh. Tijjaani Aan sankii ko ňande 14 seeɗto hitaande 2001, tawi ko e aksidaa hakkunde wuro Maadiiwu e Tareeji, ňande heen muusalla waɗii so ko Allah, sabu maayde makko ko ko betti.Nde tawnoo nde bettiri, ko nawde jaakoraaɗo, mo yaadu mum jooɗtoraaka e oon sahaa, nde tawnoo yaadu makko ko baasal mawngal ngal ɓetotaako, ɗum faayniino heewɓe so ko Allah, o Yehi ko sahaa nde naage makko darii e hakkunde hoore.
Kuɗol: Ɗaahaa Muusaa Bah Madiina Gunaas (Jooɗaaɗo golle Tijjaani Aan).
